Tämä blogi on jatkoa aiemmalle ”Julkisten pilvipalveluiden hyödyt ja haasteet” -kirjoitukselle. Kuten jo todettu, kolmen ison alustajärkäleen; Microsoft Azure, Amazon Web Service (AWS) ja Google Cloud Platform (GCP) laittaminen rinnakkain ja vertailu on kaikkea muuta kuin helppoa. Aiemmassa kirjoituksessa keskityttiin julkipilvien hyötyihin ja tässä pureudutaan enemmän näiden kolmen julkipilven eroihin. 

Ei mikään ihan helppo tehtävä laittaa kolme julkisen pilven alustajärkälettä; Microsoft Azure, Amazon Web Service (AWS) ja Google Cloud Platform (GCP) rinnakkain ja lähteä vertailemaan niiden hyötyjä ja haasteita. AWS on oranssi, GCP enimmäkseen sininen, kuten myös Azure; paitsi juuri opin, että Azuressa voi ilman ylimääräisiä liitännäisiä valita itselleen ulkoasuteeman neljästä eri vaihtoehdosta, joista yksi on monien kännyköissäkin suosima tumma väritila (dark mode).

Oikein käytettynä pilvi- ja kapasiteettipalvelut ovat kustannustehokkaita ratkaisuja, mutta väärin käytettynä ne voivat olla varsinaisia rahasieppoja. Pilvi- ja kapasiteettipalvelut tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi päivittäisten rutiinien nopeuttamiseen tai jopa automatisointiin, kapasiteetin kasvattamiseen, dokumentoinnin tehostamiseen, muutostarpeiden ennustamiseen, perinteisten palveluiden tehostamiseen ja asiakastyytyväisyyden kasvattamiseen.

Haluatko skaalata ja tehostaa liiketoimintaasi ja kehittää yrityksesi kilpailukykyä Microsoft 365 -palvelupaketin avulla? Microsoft 365:n käyttöönotto on varminta tehdä asiantuntevan kumppanin avustuksella. Valtin kiihdytystyöpajassa suunnitellaan ja räätälöidään yrityksen palveluiden siirtäminen pilveen yksilöidysti yrityksen tarpeiden mukaan.

Uutiset tietomurroista ovat arkipäivää, ja suurimpiin toimijoihin, kuten pankkeihin, verottajaan ja sairaaloihin, kohdistuu jatkuvasti tietomurtoyrityksiä. Vuoden 2019 alkupuolella on uutisoitu mm. kaikkien bulgarialaisten verotietojen varastamisesta sekä yhdysvaltalaispankki Capital Oneen kohdistuneesta tietomurrosta, jossa yli sadan miljoonan ihmisen luottokorttihakemukset varastettiin.

SD-WAN on suomeksi ohjelmisto-ohjattu verkkoratkaisu. Se on yrityksille suunnattu tapa rakentaa tietoverkko eri toimipisteiden, konesalien ja pilvipalvelimien välille niin, että verkkolaitteita hallitaan keskitetysti yhdestä paikasta.

Kaiken takana on palvelin. Lähetätpä sitten sähköpostia tai etsit hakukoneesta vastauksia, taustalla raksuttaa jonkinlainen palvelin. Palvelimet ovat keskitettyjä tietokoneita, jotka välittävät erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja käyttöömme. Ne koostavat yhteen järjestelmäalustoja, joihin voi asentaa sovelluksia. Sovellukset tuottavat käyttötarkoituksensa mukaisia palveluita, jotka avustavat meitä muun muassa tietojen säilömisessä, hakemisessa, jakamisessa ja laskemisessa.

Oletko tullut ajatelleeksi, kuinka monet päivittäiset tehtävämme hyödyntävät taustalla palvelimia? Kun lähetät sähköpostin kollegallesi tai kun etsit Googlesta vastausta kysymykseesi, taustatyön tekee palvelin. Palvelinratkaisuja on monenlaisia, ja sopivimman valitseminen voi olla haastavaa. 

Palvelimet ovat tietokoneita, jotka välittävät erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja käyttöömme. Ne koostavat yhteen järjestelmäkokonaisuuksia, joihin voi asentaa sovelluksia. Sovellukset tuottavat käyttötarkoituksensa mukaisia palveluita, jotka avustavat meitä muun muassa tietojen säilömisessä, hakemisessa, jakamisessa ja laskemisessa.

Palvelimia on monenkokoisia ja mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin räätälöityjä. Yleensä yrityksellä on useita työkuormia eli palvelimille tarkoitettuja tehtäviä, jotka ovat rakennettu erilaisten palvelimien päälle. Yksi palvelinratkaisu ei siis riitä, vaan yrityksen täytyy tunnistaa mikä alusta on paras minkäkin työkuorman suorittamiseen.

Koska vaihtoehtoja on monia, valinnan tekeminen ei ole helppoa. Tässä blogisarjassa käsittelen neljää suosituinta ratkaisua: fyysinen palvelin, virtuaalipalvelin, container ja serverless. Ensimmäisessä osassa vuorossa ovat fyysinen palvelin ja virtuaalipalvelin.

Pilvipalveluiden suosio jatkaa kasvuaan ja pilven etuja todistaneet yritykset haluavat hyödyntää niitä jatkuvasti tehokkaammin ja monipuolisemmin. Tehtävä ei kuitenkaan ole yksinkertainen, sillä palveluiden monimutkaisuus ja nopea kehitys tuovat haasteita aina ylimmän johdon strategiasuunnittelusta tietojohtajan ja työntekijöiden arkeen.